Kolumni: Kuopion RDA-fragmentit

Vanhin löytynyt RDA-fragmentti Kansallismuseon Bibliotheca Antiqua –näyttelystä vuonna 2105

Taustaa: Vuonna 2075 Kuopion Päivärannan kaupungionosassa kiinteistöllä 297-16-62-5 tehdyissä kaivauksissa löytyivät maamme ensimmäiset RDA-kieliset fragmentit. Kävi ilmi, että paikalla oli ensiksi sijainnut erään kauppaketjun keskusvarasto. Rautatien varrella sijaitseva rakennus oli sittemmin remontoitu suureksi valtion kirjavarastoksi. Toiminnassa ollessaan sen nimi oli Varastokirjasto. Sen toiminta loppui yllättäen järkyttävään junaonnettomuuteen, kun malmijuna suistui raiteilta ja törmäsi rakennukseen tuhoisin seurauksin. Osia jäljelle jääneestä kokoelmasta siirrettiin muihin kirjastoihin 2056. Sen jälkeen tontti muutettiin asuinkäyttöön.

Yleistä RDA-fragmenteista

Toistaiseksi vanhin Suomesta tunnettu RDA-kielinen luettelointiohje löytyi viemärin avaamisen yhteydessä 1.4.2075 Kuopion Päivärannassa. Hyvin todennäköisesti se on liittynyt juuri Varastokirjaston toimintaan. Kyseessä oleva ohje on nykyään niin huonossa kunnossa, että siinä olevan tekstin lukeminen on melko mahdotonta. Paasi ja siinä oleva teksti mainitaan kuitenkin kahdessa muussa lähteessä (Jyväskylä ja Tampere3), joten teksti on voitu rekonstruoida melko luotettavasti.

RDA-kieli on jokseenkin monimutkaista. Kieli ei ollut kovin kehittynyttä eivätkä termit ilmeisesti olleet vielä vakiintuneet. Tämän vuoksi yksinkertaisetkin asiat oli ilmaistava joskus kankeasti. Toistaiseksi löytyneiden paasien paino on huomattava, noin 1,5-2 tonnia. Siksi arvellaan, että työntekijät eivät ole voineet siirrellä näitä työpisteisiinsä. Jos ohjeita on tarvittu, niin niitä on oletettavasti käyty lukemassa paasien säilytyspaikassa.

RDA-paasien jakelu on ollut haastava logistinen prosessi. Toisaalta niiden koko ja massa takasivat luettelointiohjeiden säilyvyyden myös lämpötilan ja kosteuden vaihdellessa. Pinttyneen noen perusteella niitä on todennäköisesti tutkittu jopa sähkökatkosten aikaan, ilmeisesti päreiden valossa. Asiantuntijoiden mukaan RDA-kieltä käytettiin ainakin joissakin maamme kirjastoissa 2010-luvulla.

Virallinen RDA-fragmenttitutkimus ei viime vuosina ole valitettavasti edennyt lainkaan valtion säästötoimien johdosta. Asiaa harrastavat amatöörit ovat oma-aloitteisesti yrittäneet koodata löytyneitä fragmentteja luettavaan muotoon. Kuopiolainen ryhmä (M. Hietala, S. Kuosmanen, E. Lyytinen) on saanut avattua kaksi uutta entisen kirjaston lähistöltä vuonna 2113 löytynyttä ohjetta. Puuttuvat tekstiosat ja huomautukset on seuraavassa lisätty hakasulkuihin ([ ]).

RDA-fragmentti 83:2113

Symbolit ja muut mer[kit joita ei py]stytä jäljentämään korvataan sitä kuvaavalla ilmaisulla. Symbolia korvaava ilmaus mer[kitään hakasulkuihin]. Tarvittaessa tehdään selittävä huomautus (esim. ”Kustantajan nimessä [sana Zappa[?] [tai mahd. Zippo?] ilma]istu symbolilla”)

Tämä poikkeuksellisen pitkä ja selkeä RDA-ohje löytyi läheisen järven, Iso-Valkeisen pohjasta. Sen vuoksi se lienee niin hyvin säilynyt.

RDA-fragmentti 84:2113

[Etu]sijalla on tiedonlähde jossa sarjan [nimi on esi]tetty muodollisesti (RDA 2.[?.?.?).] Myös kieli ja esiinty[misjärjestys aineistossa vai]kuttavat tiedonlähteen valintaan (RD[A ?.?.?).]

Jo aiemmin löytyneessä RDA-fragmentissa 56:2098 käsitellään sarjan nimekkeen valintaa. Siihen liittyen tässä on mahdollisesti pohdittu tapausta, jossa sarjan nimeke on julkaisussa ollut kirjoitettuna poikkeavalla tavalla tai usealla eri kielellä. Tarkemmat viittaukset mainittuihin RDA-kohtiin puuttuvat luonnollisesti toistaiseksi.

RDA-paasien hyödyntäminen kirjastojen arkeologisessa tutkimuksessa

Suomessa RDA-kielisiä luettelointikiviä on löydetty toistaiseksi vähän. Niiden perusteella ei saada kattavaa kuvaa kirjastojen tuon aikaisesta  kokoelmatoiminnasta. RDA-kieli on myös ollut enimmäkseen oppineiden käyttämä kieli. Sen vuoksi luettelointipaadetkin kertovat melko poikkeuksetta näiden ihmisten kirjastokäsityksistä. Esinetutkimuksen ohella RDA-paadet voivat kuitenkin toimia tärkeänä tekstilähteenä.

Kuopion lukuisat löydöt viittaavat siihen, että Suomessa on voinut jo tuolloin tilata RDA-kielisen ohjeen kivenhakkaajalta. Paikallisissa yhteisössä on siis täytynyt olla jo tällöin useampia jäseniä, joille RDA-kielisellä paadella on ollut jonkinlainen erityismerkitys, on se sitten ollut joko maallinen tai hengellinen.

Tommi Salakka

<< edellinen artikkeli  seuraava artikkeli >>