Varastokirjaston vuosi 2012

Tavoitteena on ollut käsitellä aineisto kuuden kuukauden kuluessa sen saapumisesta.

Varastokirjaston toimintamalli on varsin selkeä: vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettyä aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Kirjastojen tilantarvetta on vähennetty ottamalla  vuosittain vastaan niiden siirtotarpeiden  mukainen määrä aineistoa. Keskitetty varastointi, joka on paitsi kustannustehokasta, on taannut myös aineiston säilymisen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytössä.

Aineiston vastaanotto ja käsittely

Vuonna 2012 Varastokirjasto vastaanotti ennätykselliset 7,7 hyllykilometriä aineistoa, joka oli 2,9 hyllykilometriä enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti korkeakoulujen ja niiden kirjastojen yhdistymisen vaikutus näkyi  suurina siirtomäärinä.  Kaikki siirrot kyettiin ottamaan vastaan, mutta välivarastointitilat käsittelyä odottavalle aineistolle täyttyivät ääriään myöten. Vuoden 2012 loppun mennessä Varastokirjastoon on siirretty kaikkiaan 127 249 hyllymetriä monografioita, kausijulkaisuja ja vähäinen määrä myös muuta aineistoa. Käytössä olevan kokoelman suuruus on tällä hetkellä vajaat 80 hyllykilometriä.

Vuonna 2012 Varastokirjastoon toimitti aineistoa 190 kirjastoa tai tietopalvelua. Yliopistokirjastot ovat olleet jatkuvasti suurin aineistojen luovuttaja. Näin oli myös vuonna 2012. Yliopistokirjastojen osuus siirroista oli 56,9%, erikoiskirjastojen 25,5%, yleisten kirjastojen 12,3% ja amk-kirjastojen 5,2%. Loput tulivat yksityisiltä ja vaihtoina. Koko Varastokirjaston toiminnan aikana (1989-2012) yliopistokirjastoista on siirretty yli 75 hyllykilometriä aineistoa, joka on merkinnyt huomattavaa tilan- ja kustannussäästöä kirjastoille. Vuoden 2011 kustannustasolla on säästöjen määräksi arvioitu vähintään 3 miljoonaa euroa vuodessa. Myös erikoiskirjastot ovat alkaneet siirtää paikallisia kokoelmiaan kasvavassa määrin Varastokirjastoon. Vuonna 2012 neljäsosa siirroista vastaanotettiin erikoiskirjastoista.

Aineistoa saatiin käsiteltyä 4691 hyllymetriä, 900 metriä enemmän kuin edellisvuonna. Uusia monografiatietueita lisättiin Vaari-tietokantaan runsaat 53 000, uusia jatkuvia julkaisuja luetteloitiin 3690 kappaletta. Vuoden 2012 lopussa kokoelmassa oli noin 1,5 miljoonaa monografianidettä. Jatkuvia julkaisuja on tällä hetkellä  lähes 100 000 nimekettä. Varastokirjasto on jatkuvasti merkittävä uusien bibliografisten tietueiden tuottaja yhteisluettelo Melindaan.

Leimaa antavaa kuluneelle vuodelle oli käsittelyä odottavan aineiston voimakas lisääntyminen. Tavoitteena on ollut käsitellä aineisto kuuden kuukauden kuluessa sen saapumisesta. Luettelointia odottava ns. rästiaineisto (odottanut käsittelyä yli 6 kk) kasvoi tuntuvasti vuonna 2012 johtuen  poikkeuksellisen suuresta  saapuneen aineiston määrästä. Varastokirjaston toteuttamat valtion hallinnon tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset ovat myös leikanneet merkittävästi  Varastokirjaston luettelointiresursseja. Toimenpiteitä rästiaineiston vähentämiseksi ja uusien rästien välttämiseksi ryhdyttiin suunnittelemaan vuoden 2012 lopulla. Okm:n  myöntämällä erityismäärärahalla saatiin palkattua kolme henkilöä ns. rästiprojektiin vuoden 2013 alussa alkavilla määräaikaisilla sopimuksilla. Loppuvuodesta otettiin käyttöön uusi web-pohjainen aineistonsiirtolomake, jonka avulla toivotaan päästävän aineistosiirtojen suunnitelmallisempaan toteuttamiseen.

Aineistojen vastaanottopolitiikka

Tavoitteena on, että Varastokirjastossa on tarpeellinen käyttökokoelma eikä kaikkea mahdollista.

Opetus-ja kulttuuriministeriön ja Varastokirjaston välisessä tulossopimuksessa kaudelle 2013-2016 sovittiin kehittämishankkeesta Varastokirjaston kokoelmapolitiikan selkiyttämiseksi ja rästien purkamisekai.  Yhteistyössä kirjastosektorien kanssa ryhdyttiin loppuvuodesta 2012 pohtimaan aineistojen vastaanottopolitiikan sääntöjen uudistamista. Tavoitteena on, että Varastokirjastossa on tarpeellinen käyttökokoelma eikä kaikkea mahdollista. Toiveissa on, että kirjastot entistä tarkemmin arvioisivat siirrettävän aineiston arvon ja ottaisivat kantaa siihen, miksi lähetettävä aineisto tulee säilyttää Suomessa.

Konkreettisena toimenpiteinä luodaan yhdyshenkilöverkosto lähettävien kirjastojen ja Varastokirjaston välille, laaditaan lomaketyökalu, joka ohjaa lähetysten suunnittelua ja tehdään palvelusopimus kirjastojen kanssa. Tavoitteena on luoda yhteiset pelisäännöt koko maahan, jolla mahdollistetaan lähetettävän aineiston huolellinen valikointi  ja pyritään katkaisemaan rästien kumuloituminen.

Aineiston käyttö

Varastokirjaston kaukopalvelu pidettiin entiseen tapaan ajantasaisena, tilaukset toimitettiin vuorokauden sisällä saapumisesta. Tilausten kokonaismäärä väheni  hiukan edellisvuodesta ollen runsaat 79 000, josta jäljenteiden osuus oli n. 45% ja lainojen 55%. Luvussa ovat mukana myös uusinnat.  Yleisten kirjastojen osuus lainoista on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2012 osuus oli jo 60%. Jäljenteistä suurin osa (n. 80%) menee tieteellisten kirjastojen asiakkaille. Vähiten Varastokirjastoa käyttävät ammattikorkeakoulujen kirjastot, osuus kokonaismäärästä oli vain 7% vuonna 2012.

Varastokirjasto on pyrkinyt edistämään aktiivisesti aineistojen yhteiskäyttöä mm. tukemalla UB-lainauksen käyttöönottoa ja olemalla mukana  yhteiskäyttöä  kehittävissä työryhmissä.

Kansainvälinen toiminta

Varastokirjasto on osa varastokirjastojen kansainvälistä verkostoa. Kuopiossa on järjestettyy neljä varastokirjastoaiheista kansainvälistä konferenssia. Viimeisin niistä, vuonna 2012 pidetty, oli myös yksi Helsingin IFLAn satelliittikokouksista.  Kokouksessa  keskusteltiin painettujen ja vähänkäytettyjen kokoelmien säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta, digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja palveluiden kansainvälisestä työnjaosta.

Kari Paakkinen

<<< edellinen artikkeli     seuraava artikkeli >>>