Kiire ja hoppu, nyt on loppu – kirjastovirkailija Pirjo Hiltusen haastattelu

Kirjastovirkailija Pirjo Hiltunen sulki Varastokirjaston oven viimeisen kerran toukokuun lopussa ja siirtyi viettämään eläkeneuvoksen leppoisia päiviä. Pirjo on kuulunut Varastokirjaston vakiokalustoon jo aivan kirjaston alkuhetkistä lähtien, joten Varastokirjaston hyllyt ja asiakkaat ovat tulleet Pirjolle vuosien varrella hyvin tutuiksi. Ennen kuin päästimme Pirjon vapaalle jalalle, niin pyysimme häntä jakamaan muutaman muiston läksiäisiksi.

kirjastovirkailija Pirjo Hiltunen

Milloin ja miten päädyit Varastokirjastoon?

Muistelisin, että se oli syyskuuta 1989 kun olin kesällä toisella työntekijällä sihteerin sijaisuudessa samassa talossa, mihin Varastokirjasto tuli. Sijaisuuden päättyessä minulle vinkattiin, että samaan rakennukseen on juuri tullut uutena Varastokirjasto, jonne etsittiin työntekijöitä. Silloinen kirjastonjohtaja Annu Jylhä-Pyykönen haastatteli minut ja lupasi ottaa yhteyttä. Sille tielle minä jäin. Siihen aikaan Varastokirjastolle töihin pääsyyn ei ollut nykyisiä kriteereitä; silloinen johtaja sanoi, että jos tiedän ihan kenet tahansa, jota voisi töihin kysyä, niin kannattaa ottaa yhteyttä.

Mikä on pitänyt sinut Varastokirjastossa?

Varastokirjastolla on ollut hyvä työskentelytiimi. Kaukopalvelussa olemme työskennelleet neljän hengen porukalla, jossa välillä on ollut tilapäisiä kävijöitä, kuten siviilipalvelusmiehiä tai työkuntoutujia. Tämänhetkisistä, vakituisista  työntekijöistä minä olen ollut tiimissä pisimpään. Itse olen tykännyt liukuvasta työajasta, on voinut tulla töihin omien menojensa mukaan joustavasti.

Kerro, millainen tyypillinen työpäiväsi on ollut?

Tyypillinen työpäivä alkaa siitä että posti tuo kirjapalautukset, ne palautetaan tietojärjestelmään ja sen jälkeen palautukset viedään salien perusteella järjestettyyn ”välihyllyyn” odottamaan varsinaista hyllytystä. Kun työpäivään tulee hiljaisempi hetki palautukset viedään hyllyihin omille paikoilleen. Yön tai viikonlopun aikana tulleet uudet asiakastilaukset paikannetaan ja noudetaan hyllystä lähetettäväksi eteenpäin. Tilauksista on aina osa artikkelitilauksia (päivässä noin 50-100 kpl), jotka lähetetään skannaamalla tilaajalle. Postittaja pakkaa koko päivän ajan lähteviä tilauksia. Lähtevä posti haetaan kello 15-16 aikaan. Postitus jäi omasta työnkuvastani pois joitain vuosia sitten. Ihan alkuvuosina olin väitöskirjoja aakkostamassa tekijöiden mukaan.

Mieleenpainuvimmat muistosi urasi varrelta?

Tuorein hauska muisto, jota voi vielä muistella vuosienkin jälkeen lienee se, kun olin viimeistä virallista työpäivääni Varastokirjastolla. Työkaveri tuli minulle sanomaan, että nyt vuotaa katosta joka kohdasta vettä, johon lohkaisin rentoon tyyliini, että sittenhän teidän on jatkossa käytävä kanootilla hakemassa kirjat hyllystä. En tajunnut tuolloin tilanteen vakavuutta. Todellisuudessa kerrosten välissä oli ollut putkirikko, joka valutti veden kauttaaltaan katon läpi ja jouduimme poistumaan työpaikalta palomiesten ohjaamana (kirjojen ja lehtien päälle vettä ei onneksi satanut toim. huom.). Läksiäiskahveja en saanut tutussa kahvihuoneessa, vaan läheisen kauppakeskuksen kahvilassa. Työkaverit nauroivat, että Pirjo se lähtee omalla tyylillään, joka muistetaan.

“Ellei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle pääseminen tarkoittaa,
niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi,
hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa.”
– Tove Jansson –

Hyväntuulisia eläkepäiviä Pirjolle!

 

<< edellinen artikkeli  seuraava artikkeli >>