Suomen Jack London

konradKokoelmastamme löytyy vuonna 1917 julkaistu kirja, jota on pidetty ensimmäisenä suomalaisena utopiaromaanina. Kyseessä on Konrad Lehtimäen teos Ylös helvetistä. Teos on pasifistinen dystopia, työläisromaani ja varhainen tieteiskuvitelma. Konrad Vilhelm Lehtimäki (1883-1937) oli suomalainen kansanedustaja, kirjailija ja toimittaja. Hänet valittiin eduskuntaan vuosina 1911-1917 sosialidemokraattisen puolueen edustajana. Lehtimäki oli epäilemättä merkittävin 1910-luvun työläiskirjailijoista. Häneltä julkaistiin kirjallisen uransa aikana lähes 20 teosta 1910-1920-luvulla ja ne saivat varsin laajan lukijakunnan.

Ylös helvetistä on Lehtimäen pääteos, jossa tiivistyvät hänelle ominaiset teemat. Kirjallisena esikuvana teokselle on pidetty vuonna 1910 suomeksi julkaistua Jack Londonin teosta Rautakorko. Molemmissa kirjoissa hahmotettiin yhteiskunnan ja työväenliikkeen kehitystä ja ennustettiin tulevaa fasismin kautta. Ylös helvetistä teos oli ilmestyessään sekä arvostelu- että yleisömenestys; siitä otettiin useita painoksia ja käännöksiä muihin kieliin. Kirjallisuudentutkija Raoul Palmgrenin mukaan romaani on syntynyt voimakkaasta innoituksesta, polttavasta tilitystarpeesta, kirjailijan keskeisten aiheiden ja näkemysten summana ja synteesinä.

Hanne Koivisto on verrannut kolmea kirjailijaa: brittiläistä H. G. Wellsiä (1866-1946), yhdysvaltalaista Jack Londonia (1876-1916) ja Konrad Lehtimäkeä. He omaksuivat sosialistisen maailmankatsomuksen, kirjoittivat tulevaisuuteen suuntautuvia teoksia, mutta ottivat myös kantaa aikansa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Raoul Palmgrenin mukaan heidän teoksensa edustavat utopiakirjallisuuden muutosta ihanteellisista utopioista synkkiin dystopioihin. Teosten kirjoitusaikana tulevaisuuden toivo viritettiin sosialistisesta aatemaailmasta. Ylös helvetistä käännettiin myös venäjäksi Aseet pois –nimisenä Maksim Gorkin esipuheella varustettuna.

Ylös helvetistä romaanissa luodaan uskoa parempaan Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se on paatoksen hehkuttama julistus militarismia vastaan. Teos kuvaa sodan kauhua ja kurjuutta, mutta sisältää myös idealistisen vision ihmiskunnan tulevaisuudesta: ”kerran tulee sekin aika, jolloin ei tarvita Euroopan Yhdysvaltoja, ei Maailman Yhdysvaltoja – kerran vallitsee maan päällä yksi ainoa yhteisö: ihmiskunta.”

Lähteitä:

  • Palmgren, Raoul: Joukkosydän : vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus II. Porvoo : WSOY, 1966.
  • Isotalo, Kaarlo: Konrad Lehtimäki : hehkurinta. Hämeenlinna : Karisto, 1986.
  • Ropponen, Ville: Vallankumouksen kynäniekka. Kulttuurivihkot 2/2004.
  • Koivisto, Hanne: H. G. Wells, Jack London ja Konrad Lehtimäki omassa ajassaan ja matkalla tulevaisuuteen – ajatuksia ihmisyyden mahdollisuuksista, teoksessa Historian aikakoneessa : onnittelukirja Hannu Salmelle, Turku, 2011.

Kari Paakkinen