Yhä useampia koulukeittiöitä perustamaan

terveydenhoitolehti-1917-2Maksuton ja tasa-arvoinen koulutus on edelleen Suomen ylpeydenaiheita. Sen rinnalle on  nostettava myös ilmainen kouluruokailu, joka sekin herättää ihmetystä eri puolilla maailmaa. Jokaisella meistä on omat makumuistomme kouluvuosilta – muistot, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti käsitykseemme ”hyvästä” ja ”pahasta” ruuasta. Kouluruokailua on kiittäminen siitä, että olemme saaneet monipuolisesti tutustua niin kansainvälisiin kuin maakunnallisiin ruokalajeihin. Sitä ei käy kiistäminen, että kouluruokailu on ollut ja on edelleen merkittävä osa suomalaista koulutuksellista menestystarinaa – mutta myös herkullinen aihe moninaisiin keskusteluihin työpaikoilla, leirinuotioilla, sukulaispäivällisillä…

Suomen eduskunta määräsi vuonna 1943, että kaikkien kansakoulujen tuli tarjota koululaisille maksuton lämmin ateria osana koulupäivää vuoteen 1948 mennessä. Koulukeittiöiden ja -ruokailun kannattajia oli toki jo tuota aiemmin: esimerkiksi Koulukeittolayhdistys perustettiin jo vuonna 1905.

yhauseampiDuodecim-seuran toimittamassa Terveydenhoitolehdessä lääkäri, lääkintöneuvos Severi Savonen kirjoitti koulukeittiöiden perustamisen puolesta vuonna 1917 ponnekkaasti näin:

Ja niinhän asia onkin, että samoin kuin sanotaan, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, samoin on sanottava, ettei koululapsikaan elä pelkistä kirjoista ja oppitunneista, vaan tarvitsee ruokaakin. Tietäkäämme se kaikki ja toimikaamme sen mukaan!

Kun Suomi täytti 60 vuotta, aloitin peruskoulun ekaluokan. Ensimmäisenä koulupäivänä oli tarjolla makaronilaatikkoa, jonka Juuli-emäntä oli tehnyt koulumme omassa keittiössä.

Muistatko Sinä ensimmäisen kouluateriasi?

Johanna Vesterinen